Antidopingtoiminta ja kilpailumanipulaation vastaiset toimet

Painonnosto on kulkenut dopingin vastaisen taistelun eturintamassa jo pitkän aikaa. Painonnostossa on kokeiltu uusia ennakkoluulottomia ratkaisuja dopingongelman ratkaisemiseksi. Näistä osa on otettu käyttöön myös muiden lajien piirissä. IWF:n antidopingohjelma on varmasti edelläkävijä useimpiin lajeihin verrattuna.

Kaikki liiton alaiset urheilijat sitoutuvat noudattamaan urheilijoiden antidopingsopimusta, kilpailutoiminnan sääntöjä (painonnosto, kahvakuula ja toiminnallinen urheilu) ja kurinpitosääntöjä.

Kotimaassa antidopingtoimintaa on koko ajan viety lähemmäksi itse urheilijoita, erityisesti nuoria. Dopingin vastaisuus on otettu tosissaan myös liiton ja seurojen välisessä suhteessa.

Suomessa esiintyy jonkin verran kilpailumanipulaatiota. Tätä toimintaa ehkäistäkseen liitot ovat tehneet myös omat kilpailumanipulaation vastaiset toimet.

Painonnostoliiton antidopingohjelma on päivittynyt 2023. Antidopingin lisäksi ohjelma kattaa myös kipailumanipulaation vastaiset toimet. Ohjelman kokonaisuudessaan ja muun ajantasaisen säännöstön löydät liiton säännöstö sivulta.

Antidopingtoiminta Suomessa

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry vastaa antidopingtoiminnan, kilpailumanipulaation ehkäisyn sekä katsomoturvallisuuden ja -viihtyvyyden valtiosopimusten toimeenpanosta Suomessa. SUEK:n keskeisiä toiminta-alueita ovat dopingvalvonta, koulutus, viestintä ja vaikuttamistyö. Toiminnan arvot ovat luotettavuus, oikeudenmukaisuus ja yhteistyö.

Dopingvalvonnan historia

Dopingvalvonnan katsotaan alkaneen vuonna 1928, jolloin Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF laati listat suorituskykyä parantavista kielletyistä aineista. Pian muut kansainväliset lajiliitot seurasivat perässä. Kansainvälinen Olympiakomitea KOK listasi kielletyt aineet ensimmäisen kerran vuonna 1968.

Suomessa antidopingtyö terävöityi vuoden 1983 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen myötä. Suomeen saatiin akkreditoitu laboratorio Yhtyneet Laboratoriot Oy, joka on yhä ainoa Suomessa sijaitseva KOK:n akkreditoima dopingtestauslaboratorio.

Los Angelesin olympialaisten myötä Suomeen perustettiin vuonna 1984 Kansallinen Dopingtoimikunta KDT. 1980-luvun loppu asetti paineita kehittää KDT:n organisaatiorakennetta. Tämän kehityksen seurauksena syntyi vuonna 1990 Suomen Antidopingtoimikunta ADT. Uusi organisaatio toimi Liikuntalääketieteen ja testaustoiminnan edistämisyhdistys Liite ry:n yhteydessä. Samana vuonna Suomi ratifioi Euroopan neuvoston dopinginvastaisen yleissopimuksen.

Hiihdon 2001 MM-kilpailujen tapahtumien johdosta perustetun työryhmän yksi suositus koski antidopingtoimintaa, jota haluttiin tehostaa. Päätettiin perustaa uusi, opetusministeriön rahoittama, itsenäinen organisaatio Maailman Antidopingtoimiston (WADA) hallintomallin mukaisesti. Liikuntalääketieteen ja kuntotestauksen toimialat siirrettiin Liikuntatieteelliselle Seuralle (LTS). 8.11.2001 pidettiin Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n perustamiskokous.

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry perustettiin 28.1.2016. Suomen antidopingtoimikunta ADT jatkaa uuden organisaation aputoiminimenä.

Antidopingsäännöstö

Suomen antidopingsäännöstö koskee koko suomalaista järjestäytynyttä urheilua. Säännöstö päivittyi 1.1.2021, ja se noudattaa WADA:n Maailman antidopingsäännöstöä. Suomen antidopingsäännöstö on Maailman Antidopingtoimisto WADA:n hyväksymä. Suomen säännöstö sisältää WADA:n Maailman antidopingsäännöstön asettamat vaatimukset kansalliselle antidopingsäännöstölle.

Suomen antidopingsäännöstön piiriin kuuluvat:

Suomessa rekisteröidyt urheilujärjestöt ja muut yhteisöt, jotka säännöissään tai SUEK/ADT:n kanssa erikseen solmimallaan sopimuksella ovat sitoutuneet noudattamaan Suomen antidopingsäännöstöä ja edellä mainittujen tahojen jäsenet ja kilpailutoimintaan osallistuvat urheilijat sekä heidän tukihenkilönsä.

Säännöstön noudattamiseen sitoutuneita urheilijoita voidaan testata missä ja milloin tahansa. Säännöstö tarkistetaan vuosittain. Mahdolliset muutokset hyväksyy SUEK/ADT:n yleiskokous.

Lähde: www.suek.fi